Tuhlaajapoika Osa 2/2
”Tuhlaaja pojan” suunnitelma. Osa 2/2
Kun tarkastellaan kertomus sarjan Isää ja kahta poikaa, joista nuoremmasta kerrotaan,että ”hän meni itseensä.” Kyseessä ei ollut nöyrtyminen, vaan omavanhurskaudella, omilla teoillaan saada itsellensä hyväksyminen. Hän ei halunnut ”lapsen”, ”pojan” osaa lahjana, vaan suunniteli rengiksi, ”palkkalaiseksi” ryhtymistä, ja tulla toimeen omillaan. Kertomuksen kuulijoinahan olivat siis fariseukset ja kirjanoppineet, omasta mielestään he eivät olleet syntisä jotka tarvitsevat parannusta.
(KR-38- Luuk.15: 11-32.) ) Luuk.15:17. ”Niin hän meni itseensä ja sanoi: ’Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään! 18. Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi 19. enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.’ 20. Ja hän nousi ja meni isänsä tykö…”
”..Niin hän meni itseensä” – ts.”tuli järkiinsä” – ajatteli itsekseen.(Biblia 1776 Luuk.15:”..17. Mutta kuin hän mielensä malttoi, sanoi hän..” (KR -1642) Luuk.15:17.”Nijn hän ajatteli idzelläns/ ja sanoi..”)
Rahat oli menneet,ruokaa ei ollut, seudulla oli nälänhätä. Hän teki ”suunnitelman”. Mutta ”suunnitelmaan” kuului alkaa isälleen ”palkkalaiseksi”, alkaa saada palkkaa , ja tulla toimeen ”omillaan”. ”Tuhlaaja poika” muisti että hänen isänsä palkkalaisilla oli hyvät olot ja tulot ”..Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää..”. Hän suunnitteli että isä ”kouluttaisi” hänet ”..tee minut yhdeksi palkkalaisistasi..” ja sitten voisi elää ”yltäkylläisyydessä omillaan”.
Orjaksi hän ei ajatellutkaan suostua, vaan omatoimiseksi, omillaan toimeentulevaksi ”palkkalaiseksi” (Novum kr.”misthion” – ”misthos”- ”palkattu, palkkalainen”) hän halusi. Luuk.15:19.”… tee minut yhdeksi palkkalaisistasi..”
Orjat olivat toisten armoilla, ei palkkalaiset, he pärjäsivät ”omilla tuloillaan ”.Tuhlaajapojan isän talossa oli orjia (Novum.” doulos-dulus”-orja,palvelija) Luuk.15:22.Silloin isä sanoi palvelijoilleen…”
Jotkut kielen tuntijat kertovat että kahdeksan kielisessä ”London Polyglot ” (vuodelta 1657 ) kohta ”…hän meni itseensä..” käännetään yhdellä sanalla ”tafattan” -hän ryhtyi ”nokkelaksi ”. (maininta sivulla 114. kirjassa : Kenneth E. Bailey-Yhtä juhlaa- Luuk.15:n vertaukset- Kustantaja: Perussanoma Oy- Julkaistu: 1995 )
Mutta loppu hyvin ”isä löysi poikansa ”, ei ”orjaa”, ei ”palvelijaa”. Poika ei löytänyt isää, vaan isä löysi poikansa joka oli kadonnut.
Luuk.15:21.”.. Mutta poika sanoi hänelle: ’Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan’. 22. Silloin isä sanoi palvelijoilleen: ’Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa; 23. ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa, 24. sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.’ Ja he rupesivat iloa pitämään…”
Hän sai esikoispojan sormuksen, esikoispoikaa varten syötetty vasikka ( ”syötetty vasikka” oli uhri eläin jota ruokittiin muita eläimiä paremmin)
Jumalan lapseuteen ei aleta ryhtymällä tekemään tekoja, jotta niillä ansaitsisi lapsen aseman. Jumalan lapseksi, Hänen ”perheväkeensä” synnytään. Jumala synnyttää lapsensa Sanansa kautta.
Uudesti syntymä on Jumalan teko Hänen Sanansa kautta. (1.Piet.1:14–25.)1.Piet.1:23.”… te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta…”
(1.Kor.1:10- 31.) 1.Kor.1:30”..Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, 31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: ”Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra”..”
Jumalan sanan, evankeliumin julistamiseen tarvitaan ihmisiä, Jumalan lapsia. ( Room.10: 6-17.) Room. 10:14”.. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? 15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!” 16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?” 17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. …”
Kirjallisuutta: Kenneth E. Bailey-Yhtä juhlaa- Luuk.15:n vertaukset-Julkaisijat Suomen Raamattuopiston Säätiö ; Suomen Evankelis-luterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys Kustantaja: Perussanoma Oy- Julkaistu: 1995
Kenneth E. Bailey-Yhtä juhlaa- Luuk.15:n vertaukset- Kustantaja: Perussanoma Oy- Julkaistu: 1995